Jotta jokainen päivä olisi hyvä – Piia Juuso

kirjoitus 10.2.2017

Piia Juuso

Olipa todella vaikea asettua aloilleen kirjoittamaan. Olisi niin paljon kaikkea tekemistä, joten miten sitä malttaa vain istua ja kirjoittaa. Ulkona on upea talvikeli, voisi mennä vaikka luistelemaan. Monet omat projektini, kuten kaapinovien hiominen jatkokäsittelyä varten, odottavat tekijäänsä. Koira haluaisi lisäaktiviteettiä, kun yli tunnin reippailu pakkassäässä ei tietenkään riittänyt mihinkään. Ruoka pitäisi laittaa. Eilen sain vinkin yhdestä uudesta yrityksestä, joten siihen liittyen voisin lukea hitsauksesta. Tai laatuasioista. Tai lähteä kirjastoon etsimään kirjoja noista aiheista. Olen tainnut nukkuakin ihan hyvin, kun energiaa taas liikenisi vaikka mihin! Mistä tämä energiamäärä ja innostus elämään siis tulee, vieläkin, vaikka olen ollut työttömänä jo kolmisen vuotta? Työttömyys ei ole nujertanut tai passivoittanut minua, ja ajattelinkin jakaa teille omat niksini tähän. Nämä eivät ole tärkeysjärjestyksessä, vaan siinä järjestyksessä kuin ne mieleen tulivat.

Ensimmäisenä minun elämäni kova kolmikko:

1. Uni, ruoka ja liikunta
Niputan nämä kolme, koske ne ovat toisiaan tukevia ja elämänlaatuani parantavia asioita. Kun nukun hyvin ja tarpeeksi, jaksan liikkua aktiivisesti. Kun syön säännöllisesti, kaikki näyttää valoisammalta ja on energiaa tehdä itselle tärkeitä asioita. Ruoka, sen laatu ja määrä vaikuttavat minulla myös nukkumiseen. Nälkäisenä en mene nukkumaan. Kun liikun, saan unta helposti ja nukun hyvälaatuista unta. Kun liikun, ruoka maittaa ja olo on energinen. Näistä kolmesta kaikki vaikuttavat toisiinsa. Voisin paasata tästä kolmikosta enemmänkin, mutta tässä kohtaa tyydyn vain painottamaan, että nuo on sellaiset asiat joista kannattaa pitää kiinni kaikissa elämäntilanteissa.

2. Tavoitteet / projektit
Jos minulla ei olisi elämässäni erilaisia tavoitteita ja projekteja, tuntisin kuin ajelehtisin sinne tänne ilman päämäärää. Projektit ja tavoitteet ovat vaihdelleet pienistä yksittäisistä teoista (leivo tänään leivät) pidempiaikaisiin projekteihin (tuunaa lipasto) ja ovat antaneet minulle onnistumisen tunteita, mielekkyyttä päiviin ja sisältöä elämään. Koska en ole tällä hetkellä työelämässä, joudun (tai saan) keksiä kaikki projektini ja tavoitteeni itse. Kuulostaa hienolta, mutta ei se aina hienoa ole. Joka päivä se olen minä, kuka minut motivoi tekemään asioita. Ei ole ulkopuolista motivaattoria, koska minun ei ole pakko (tai en saa) joka arkipäivä mennä johonkin tiettyyn paikkaan tiettyyn kellonaikaan. Eli töihin. Keksin tavoitteeni itse. Keksin projektini itse. Punnitsen niitä joskus hetken, joskus kauemmin, että onko tämä projekti kiinnostava vai ei. Jos ei ole, ei siihen ole motivaatiota. Välillä olisi helpompaan, jos projektit ja tavoitteet tulisivat ulkopuolelta. Ei tarvitsisi kuin tehdä. Mutta koska näin ei ole, motivoin itse itseäni. Ja silloin kun en jaksa motivoida, otan käyttöön seuraavan niksini.

3. Lepo & loma työttömyydestä
Kyllä vain. Myös työttömän täytyy välillä levätä. Saada aivot off-asentoon tai edes minimivaihteelle. Työnhaku, työttömyys, raha-asiat, pohdinnat oman itsensä merkityksestä pyörivät mielessä todella paljon kun on työtön. Levolla en tarkoita nukkumista, vaan vaikkapa lukemista, metsässä kulkemista, Ö-luokan leffojen katselua, villasukkien kutomista, mikä kenellekin sopii. Levolla tarkoitan sitä,

että sekä mieli että kroppa saavat olla mahdollisimman stressittömässä tilassa. Loma ja työttömyys eivät oikein käy samaan lauseeseen, koska usein ajatellaan että loma vaatii rahaa ja raha on työttömänä tiukassa. Olenkin yrittänyt keksiä rahattomia keinoja lomailla. Se vaatii uudenlaista asennoitumista asioihin. Koira on ulkoilutettava joka päivä, joten välillä olemme avomieheni kanssa ajaneet palan matkaa johonkin suht lähelle luontopolulle tekemään lenkin. Siinä on minun puolen päivän mittainen lomani.

4. Sellaisten asioiden tekeminen, jotka eivät liity millään tavalla työnhakuun, vaan ovat vain mukavia tehdä Kuten leipominen! Minulle leipominen on terapiaa. Siihen liittyy niin paljon iloa ja positiivisuutta, että sillä ammennan energiaa pitkäksi aikaa. Kerron teille salaisuuden: minä pidän leipomisesta sen takia, että siten voin syödä taikinaa niin paljon kuin haluan. Lapsuudessa äitimme laittoi aina kaiken taikinan kakkuun. Se oli todella tylsää. Minun taikinastani sopivan pieni (iso?) osa jää kulhon pohjalle ja katoaa parempiin suihin alta aikayksikön. Leipominen myös ilahduttaa syöjiään useana päivänä ja on hyvä syy kutsua esimerkiksi perhettä kylään. Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, tässä listalla onkin:

5. Puoliso, perhe, ystävät
Ja koirani. En voisi olla kiitollisempi näistä. Tukea, tsemppiä, kannustusta. Iloa, energiaa, tekemistä. Myös verkostoja, kontakteja ja ideoita työnhakuun. Tähän kohtaan ei edes tarvitse kirjoittaa tämän enempää, koska uskon että kaikki ymmärtävät näiden olevan iso kannatin.

Olipa hyvä, että asetuin aloilleni kirjoittamaan. Tekee hyvää huomata, että elämässä on paljon kaikkea hienoa. Toivottavasti tästä tekstistä on apua myös muille samassa tilanteessa oleville.

Piian haastattelu Nokian uutiset -lehdessä 8.2.2017 voi lukea tästä.