Porkkanaa myös yrityksille! – Arto Lammintaus

kirjoitus 24.2.2017

Arto Lammintaus

Oletko jo kyllästymiseen asti lukenut siitä, miten työttömiä pitää aktivoida? Työttömien aktivointi ei kuitenkaan lisää työpaikkoja. Pitäisiköhän kenties panostaa ennemminkin työnantajien aktivointiin ja tukemiseen?

Viimeistään nyt on lopetettava työttömien syyllistäminen! Jos työ on loppunut tuotannollisista ja taloudellisista syistä – kuten meidän useimpien kohdalla on alun perin käynyt – syy ei mitenkään voi olla työttömässä itsessään. Ja koska työpaikkoja on liian vähän – karkeasti yleistettynä vain joka kymmenennelle työnhakijalle – ei syy ole silloinkaan työttömien. Ja jos jokaista työpaikkaa hakee kymmeniä, jopa satoja ihmisiä, miten ihmeessä voidaan puhua niin paljon työttömien passiivisuudesta? Kyllä passiivisiakin työttömiä on, mutta niin kauan kuin riittää päteviä hakijoita täyttämään avoimet vakanssit, on surkuhupaisaa väittää, että työnhakijat olisivat passiivisia. Suurin osa työttömistä on kuitenkin aktiivisia tavalla tai toisella.
 

Taitoja
On hyvä, että työnhakijoille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää hakutaitojaan. On CV-pajaa, haastatteluklinikkaa, some-webinaaria yms. Mutta tämä ei kai liene se kaikkein tärkein asia. Jos työnhakutaidot ovat jo edes kohtuullisesti ajan tasalla, olisiko parempi käyttää työttömyysaikaa oman osaamisen jatkokehittämiseen? Työnhakutaidot eivät varmaankaan saa mennä työntekotaitojen edelle.
 

Nostetaanko sosiaalisen median taidot jo kohtuuttoman korkealle? Eivät kaikki voi kirjoittaa blogia ja twiittailla vain saadakseen työpaikan. Eivät kaikki ole luovia ja kyvykkäitä tekemään lennokkaasti erottuvia hakemuksia. Silti he voivat olla hyviä työntekijöitä! On paljon työtehtäviä, joissa sosiaalisen median taitoja tai luovuutta ei tarvita, ja on kohtuutonta edellyttää, että työnhakuaikana jokainen opettelee some-guruksi. Introverttien syrjäytymistä on torjuttava tarjoamalla keinot, joilla töihin pääsee myös ilman sirkustemppuja.

 
Porkkanaa
Työnantajille on tarjottava edellytyksiä uusien työpaikkojen luomiseen. Tekemätöntä työtä on jo nyt, mutta työllistämiseen liittyy riskejä, etenkin kun nykytilanteessa lisäinvestoinneille ei ole vielä kovin vahvoja perusteita kaikilla toimialoilla.

Niin kauan kun työpaikkoja ei ole riittävästi kaikille, työllisyyden elvytyksen painopiste on laitettava työllistämisen helpottamiseen ja työpaikkojen luomiseen. Ja jos joskus pääsemmekin siihen tilanteeseen, että osaavaa työvoimaa ei enää ole riittävästi, niin sitten haetaan siihen tilanteeseen sopivia keinoja. Tällä hetkellä on kuitenkin kiire tehdä päätökset toimenpiteistä, joilla uusien työpaikkojen luominen olisi kannattavampaa, helpompaa ja rohkaisevampaa. Alkutaipaleella olevia yrityksiä ei missään nimessä pitäisi verottaa ennen kuin ne tuottavat voittoa. Kasvulle ei pidä asettaa esteitä, vaan kasvuun tulee kannustaa. Nykytilanne muistuttaa enemmän sitä, että työnantaja on kaatunut maahan ja joka kerta kun hän yrittää ylös, häntä lyödään kepillä! Käännetään tilanne niin, että autetaan maahan kaatunut ylös ja jatketaan yhdessä eteenpäin.

P.S. Kyllä, mietin jatkuvasti, mitä konkreettisia toimenpiteitä on tehtävä. Niitä työstän, ja tavoitteena on kerätä ideoita ja myydä ne päättäjille. Jos sinulla on ideoita ja haluat kantaa kortesi kekoon, niin laita minulle sähköpostia: arto.lammintaus(at)gmail.com. Kiitos!