kirjoitus 18.4.2017
Laila Arvola – yksi kampanjan ammattilaisista – pohtii työhaastattelun merkityksestä.
Jokainen työhaastatteluun valmistautunut on varmasti törmännyt ohjeisiin kuinka tehdä vaikutus haastattelussa. Ohjeissa neuvotaan miten käyttäytyä haastattelussa, mitkä ovat yleisimmät kysymykset ja miten vastaat niihin oikealla tavalla jne. Mutta ovatko työhaastattelut tarpeellisia ja antavatko ne todellista kuvaa hakijasta? Johtamisen ja markkinoinnin apulaisprofessorina Yalen kauppakorkeakoulussa oleva Jason Dana ottaa The New York Timesissa mielenkiintoisen näkökulman työhaastatteluihin. Hän toteaa työhaastattelut osittain turhiksi ja niiden antama informaatio ei aina ole luotettavaa.
Danan mukaan vapaamuotoinen haastattelu saattaa jopa luoda vääränlaisia mielikuvia hakijasta työnantajalle. Hän kertoo esimerkin ystävästään, jolle työhaastattelun jälkeen haastattelija ihmetteli kuinka hän oli pystynyt olemaan niin tyyni, vaikka oli 25 minuuttia myöhässä haastattelusta. Todellisuudessa ystävä oli luullut tulleensa ajoissa haastatteluun, hänelle oli vain vahingossa kerrottu väärä kellonaika haastattelulle. Ystävä kuitenkin sai paikan, koska tyyneys tilanteessa oli tehnyt vaikututuksen. Danan mielestä tällaiset tilanteet ovat vahingollisia molemmille osapuolille, kun haastattelija tekee omia oletuksiaan haastateltavasta.
Aiheesta Danan mukaan on tehty tutkimuksia ja hän itsekin on tutkinut haastatteluiden vaikutusta. Dana kertoo esimerkkinä hänen omasta testistä, missä opiskelijat pistettiin arvioimaan toisten opiskelijoiden opiskelumenestystä seuraavalla lukukaudella. Arvointi tehtiin haastattelun, aiempien arvosanojen ja kurssisuunnitelman mukaan. Testiryhmässä mukana oli myös opiskelijaryhmä jota ei haastateltu, joten heidän ensi lukukauden arviointeja ennustettiin pelkkien arvosanojen ja kurssisuunitelman perusteella. Osalle haastateltavista annettiin ohjeeksi vastata rehellisesti kysymyksiin ja osan täytyi vastata sattumanvaraisilla vastauksilla, joihin oli määritelty ohjeistus. Haastattelijat eivät olleet huomanneet mitään erikoista vastauksissa ja uskoivat jopa saaneensa enemmän irti sattumanvaraisia vastauksia antaneiden ryhmältä kuin rehellisiltä. Ennuste tulevan lukukauden menestyksestä oli tarkempi haastattelematomien ryhmän osalta kuin haastatelluiden. Lisäksi testissä oli mukana yksi ryhmä, jolle selitettiin tehty koe kokonaisuudessaan ja heidän täytyi laittaa järjestykseen asiat mitkä haluaisivat olevan mukana tehtäessä ennustetta seuraavan lukuvuoden arvosteluista. Useimmiten haastattelemattomat asettuivat viimeiseksi listalla, vaikka testiin osallistuneilla oli tiedossa osan haastatteluvastauksista olevan sattumanvaraisia.
Danan mielestä haastattelulle annetaan liikaa painoarvoa ja luotetaan omaan ihmistuntemukseen. Vapaamuotoisen haastattelun sijaan Danan mukaan parempia tuloksia saataisiin, jos kaikille esitetään samat kysymykset tai testattaisiin työtehtävään liittyviä taitoja. Tutkimuksien mukaan näin saadaan luotettavampaa tietoa hakijasta.
Mielestäni Danan kirjoitus nostaa esille tärkeän ja mielenkiintoisen asian. Monissa ohjeissa työhaastatteluun valmistautuvalle kerrotaan usein esimerkiksi kehonkielestä ja sen viesteistä. Jos teet jonkun tahattoman eleen tai laitat kädet väärään asentoon, se viestittää tiettyjä signaaleja haastattelijalle. Hakija voi olla hyvä esiintymään ja osaa myydä itsensä työnantajalle, vaikka todellisuudessa ei olisikaan paras kandidaatti haettuun tehtävään. Molemmat tilanteet voivat olla vahingollisia. Väärin tulkittu kandidaatti ei välttämättä saa työpaikkaa ja itsensä hyvin myynyt hakija taas tuottaa päänvaivaa työnantajalle, kun ei ollutkaan niin sopiva tehtävään kuin oletettiin. On todella paljon merkkejä mitä luemme tiedostaen tai alitajuisesti toisesta ihmisestä, ja niistä johdamme omat päätelmämme henkilöstä. Mietityttää myös, kuinka paljon vaikuttaa fyysinen olemus haastatteluissa. Jos vaikka haastateltava muistuttaa haastattelijan ärsyttävää naapuria ulkonäöltään, niin vaikuttaako se alitajuisesti haastattelijan suhtautumiseen hakijaa kohtaan. Lisäksi pukeutuminen luo ennakkoluuloja ja väreilläkin on omia psykologisia vaikutuksiaan.
On harmillista ajatella, että työpaikka voi mennä sivusuun haastattelijan tekemien tulkintojen vuoksi. Työnhakijana ei valitettavasti voi vaikuttaa miten haastattelu toteutetaan, joten omalta osaltaan hakija voi ainakin yrittää parhaansa haastattelussa. Ehkä työnantajan ainakin siinä vaiheessa on hyvä miettiä rekrytointi tapojaan, jos kohdalle sattuu useampi epäonnistunut valinta.
Lähde: The New York Times 2017. Dana, Jason. The Utter Uselessness of Job Interviews. https://nyti.ms/2nWoY42